Nurmijärven kunnanvaltuuston 31.5.2023 tilinpäätöskokouksessa kukin valtuustoryhmä arvioi vuoden 2022 toteutumista. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Sirkka Rousu summasi talouden näkökulmasta ja valtuutettu Harri Lepolahti puhui henkilöstö- ja arviointikertomuksista.

Kokous valitsi myös valtuuston puheenjohtajiston ja kunnanhallituksen 1.6.2023-31.5.2025 kaudelle. SDP:n kunnanhallituksen jäsen on Jenni Sandberg ja hänen varajäsenensä Harri Lepolahti.

Sirkka Rousu jatkaa valtuustoryhmän puheenjohtajana, 1. varapuh.johtaja on Jerry Latva ja 2. varapuh.johtaja Maria Luoma. Sihteerinä jatkaa Jenni Sandberg.

Sirkka Rousu: Kunnan tulopohjaa vahvistettava.

• Kuten kunnanjohtaja katsauksessaan toteaa, vuosi 2022 oli vitsauksien vuosi: korona, Ukrainan sota, inflaatio, energiakriisi ja korkojen nousu. Lisäksi julkisessa hallinnossa toteutui suuri sote-reformi.

Näistä huolimatta ihmisten arkipalvelut hoidettiin kunnassa kuten piti, tästä suuret kiitokset henkilöstöllemme. Kiittää tulee myös asukkaita, sillä kuntaveron tuotto on vuodesta toiseen suurempaa kuin mitä talousarvioon olemme kirjanneet – näin myös viime vuonna.  Tilinpäätös oli ylijäämäinen.

Olemme kautta aikain hoitaneet kunnan taloutta nuukasti. Tämä on jälleen todistettu uudessa Nuuka-prosessissa ulkoisen konsultin toimesta – tuotamme palvelumme edullisesti. Nuuka-prosessin leikkaus- ja sopeutustoimia käsittelemme kesäkuun valtuustossa.

Kasvavana kuntana investointilistamme on ollut vuosikymmenten ajan pitkä, ja silti olemme tilanteessa, jossa meidän koulut ja jotkut päiväkoditkin ovat niin huonossa kunnossa, että oikea ratkaisu on purku. Näissä kouluissa lapset ja henkilöstö ovat vaarantaneet joka päivä terveytensä, kun olemme talousarviossa vuosi toisensa perään siirtäneet rakennuksia koskevat parannukset – tosin epäonnistuneita peruskorjauksiakin on tehty. Nyt olemme tilanteessa, jossa lukuisat isot uusinvestoinnit tulee rahoitettavaksi muutaman vuoden aikana.

Nuukailun ohella, meidän pitäisi huolehtia myös tulopohjasta – tulopohjaa tulee vahvistaa, menopuolihan on jälleen kerran kammattu täikammalla. Myymme ei-oota yritystonttien osalta. Yritysalueiden tonttien jatkuva saatavuus kasvattaisi myös yhteisöverojen osuutta. Maatahan meillä voisi olla, mutta maanhankinnan ja erityisesti asemakaavoituksen resurssit eivät tuota meille jatkuvaa tarjontaa asuin- ja yritystarpeisiin. Jotta työpaikkaomavaraisuutemme voisi kasvaa edes verrokkikuntien tasolle, tarvitaan tehokkaampaa kaavoitusta. Siihen meidän kannattaa lisätä resurssia, jotta kaavaputken päästä tulee tontti- ja muita tuloja. Asuinrakentamisessa taajamien tiivistäminen olisi nyt taloudellisesti fiksumpaa kuin peltoja rakentamalla.

Kuntalaiset maksavat kuntaveroa, ja saavat tätä vastaan kunnan tuottamat palvelut. Verotulopohjan tulee olla oikeassa suhteessa palvelujen kustannuksiin (jotka siis tuotamme edullisesti). Verrokkikuntien vertailussa kuntaveroprosenttimme on alhaisimpien joukossa. Verotus ylipäätään on oikeudenmukaisin ratkaisu kerätä rahoitusta asukkaiden tarvitsemiin palveluihin ja niitä koskeviin investointeihin. Kestävällä ja vastuullisella taloudenpidolla olemme kilpailukykyinen ja elinvoimainen kunta asukkaille ja yrityksille.

Lainakanta meillä kasvaa jatkossakin pakollisten koulu- ja päiväkoti-investointien vuoksi: osa näistä rakennuksista on viisasta rahoittaa lainan lisäksi myös vero- ja esimerkiksi maan myynnin ja asemakaavojen jalostamisen ym. tuloilla. Meillä on vuosien ajan ollut liian pieni tulopohja – sen kasvattamiseen nyt paukut. Se on vastuullista taloudenpitoa.

Myös edunvalvonta valtion suuntaan on välttämätöntä kuntien valtionosuusjärjestelmästä, jotta se paremmin huomioi lapsiperhe- ja kasvukuntien tarpeiden rahoituksen.

SDP-ryhmä: kunnan tulopohjaa on vahvistettava suurten koulukampusten rakentamiseksi kolmeen taajamaan. Vain lainaa lisäämällä tästä ei selvitä. Rajamäen kampuksen rakentaminen on alkamassa, Kirkonkylän NYK-kampuksen asemakaava oli juuri lausunnolla ja Klaukkalassa ainakin kolme peruskoulua on purkukuntoisia ja niitä korvaavat koulut/koulukampus tarvitaan pikimmiten.

Kuten talousjohtaja kuvaa tilinpäätösasiakirjassa: ”Kunnan talouden ongelmat liittyvät tulojen ja menojen väliseen rakenteelliseen epätasapainoon, josta johtuen kunnan velkaantuminen on ollut voimakasta useita vuosia.”

”Toiminnallisesti kunnan lähtökohdat tulevaan ovat erinomaiset. Kunnan palvelut ovat verrattain laadukkaat ja niitä olisi mahdollista kehittää vielä parempaan suuntaan palveluverkkoa järkevöittämällä. Kunnan sijainti hyvien liikenneyhteyksien varrella Helsinki-Tampere kasvukäytävällä on erinomainen ja vaikuttaa oleellisesti asuin- ja yritystonttien kysyntään ja edelleen rakentamiseen ja väestönkasvuun. Kunnan työttömyysaste on verrattain matala ja väestöllinen huoltosuhde kohtuullinen. Tämä vaikuttaa erityisesti kunnan kunnallisverotulopohjaan, joka on yksi maan vahvimpia. ”

SDP-valtuustoryhmän puolesta kiitos Outille, johtoryhmälle ja aina niin upealle ja innovatiiviselle Teemun viestintätiimille jälleen erinomaisesta työstänne.

Teistä ja koko henkilöstöstä voimme olla todella ylpeitä! Tilinpäätösasiakirja kertomusosioineen oli erittäin hyvin rakennettu ja erinomaisen informatiivinen – kiitos Ernon tiimille.

Ja kiitos myös valtuutettukollegoille hyvästä yhteistyöstä.

—————————————————————-

Harri Lepolahti: Henkilöstön hyvinvointia ei tule vaarantaa Nuuka-leikkauksilla.

• Henkilöstökertomus tarjoaa päätöksentekijöille kattavan katsauksen kunnan henkilöstöasioihin, kehityskohteisiin, tavoitteiden onnistumiseen sekä tärkeimpiin tapahtumiin. Henkilöstökertomuksen pitäisikin olla poliittisille päätöksentekijöille yhtä tärkeää luettavaa kuin tilinpäätös ja talouden tunnusluvut. Kyse on tiedolla johtamisesta.

Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö on kunnan tärkein menestystekijä ja voimavara toteuttamaan kunnan strategiaa, palvelutehtäviä ja elinvoimaisuutta. Kunnan palvelut ovat ihmisten tekemää työtä ja kun organisaatiota halutaan johtaa tiedolla, ymmärrys henkilöstöstä on keskeisessä roolissa päätöksenteossa ja johtamisessa.

Me kaikki haluamme, että kunnan henkilöstö voi hyvin ja onnistuu työssään. Työhyvinvoinnilla on yhteys toiminnan tuloksellisuuteen ja tuottavuuteen. Nurmijärvellä ajankohtaisia kysymyksiä ovat muun muassa osaavan työvoiman saatavuus, työkyky, työhyvinvointi ja kunnan houkuttelevuus työnantajana.

Vuonna 2022 työelämä toipui koronasta ja palautui poikkeusoloista. Korona loi paljon henkistä ja fyysistä kuormitusta työhön. Kun pahimmasta koronapandemiasta selvittiin, työmarkkinoilla alkoi koveneva kilpailu osaavista työntekijöistä, joka on vaikeuttanut palvelujen järjestämistä kunnassa.

Kunnassa on ollut jo pidemmän aikaa käynnissä talouden sopeuttamisohjelma Nuuka ja säästöjen vaikutukset ovat merkittävästi kohdistuneet henkilöstöön. Säästöjen hakemisen yhteydessä meidän on päättäjinä kaikissa tilanteissa huolehdittava riittävistä resursseista palvelujen tuottamiseksi ja kiinnitettävä huomiota henkilöstön hyvinvointiin.

Vuoden 2022 henkilöstökertomuksessa kiinnitin huomiota mm. seuraaviin asioihin:

• Työhyvinvoinnin tila ja sen mittaaminen ? Onko tehty kyselyjä ja millaisia tuloksia on saatu.
• Tapaturmien lukumäärä noussut selvästi.
• Poissaolojen lisääntyminen, erityisesti sairaspoissaolojen.
• Sairaspoissaolojen kustannukset ?
• Lähtövaihtuvuus on kasvanut selvästi.
• Koulutuspäivien määrä on kasvanut, mutta tavoite ei ilmennyt kertomuksesta.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on antanut uuden suosituksen henkilöstökertomusten laadintaan. Kuntatyönantajien suositellaan ottavan käyttöön viisi, valtakunnallisesti yhteistä tunnuslukua henkilöstötietojen seurannassa vuoden 2022 alusta alkaen.

Näitä tunnuslukuja ovat:

• 1. Henkilötyövuosi mittaa kokonaistyöaikaa
• 2. Henkilöstön ikärakenne
• 3. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus
• 4. Sairauspoissaolot
• 5. Henkilöstön osaamisen kehittäminen / koulutuspäivät

Meillä on kyllä henkilöstökertomuksessa esitelty samoja lukuja. Ehkä kertomuksessa voisi tulevaisuudessa viitata näihin kuntien yhteisiin vertailtaviin tunnuslukuihin ja koota ne kertomukseen yhdeksi kokonaisuudeksi.

Riskeistä:

Tällä hetkellä palvelujen järjestämiseen ja osaamiseen liittyvänä riskinä on nähtävissä osaavan henkilöstön saatavuus ja toisaalta pysyvyys kunnan palveluksessa. Tulevina vuosina eläkkeelle siirtyminen tulee huomioida resurssoinnin ja osaamisen säilyttämisen näkökulmista.

Kunta-alan työt ovat jo vuosia olleet kuormittavuudeltaan suomalaisen työelämän kärkeä, toki vaihtelee ammattialoittain (KT).

Kunnan taloudellisen tilanteen johdosta käynnissä oleva Nuuka-ohjelma on vaikuttanut henkilöstöön ja sitä kautta kuntalaisten palveluihin. Päättäjinä meidän on tehtävä suunnitelluista toimenpiteistä huolellisesti ennakkoarvioinnit ja nähtävä, mitä julkisella työllä saadaan aikaan. huolehdittava henkilöstön jaksamisesta ja työhyvinvoinnista kaikissa tilanteissa.

On hyvä muistaa, että jatkuva ja avoin yhteistoiminta henkilöstön kanssa mahdollistaa toiminnan kehittämistä ja muutosten läpivientiä kunnassa. Työyhteisöviestintä on myös pidettävä kunnossa.

Työntekijälle oman työn merkitys sekä työympäristön kehittäminen ovat tärkeitä asioita, jotka työnantajan kannattaa ottaa vakavasti. Työntekijälle pitää antaa hyvät edellytykset kehittää omaa työympäristöään vapaammin yhteisten pelisääntöjen puitteissa. Se näkyy myös työn tuloksessa.

Koronanepidemian aiheuttamat poikkeusolot nostivat näkyvästi esiin julkisen työn ja peruspalvelujen merkityksen yhteiskunnalle. Samalla kävi selväksi, kuinka korvaamaton merkitys kunnan työntekijöillä on kuntalaisten hyvän ja turvallisen arjen sujumisen turvaajina.

Työvoiman vähentyessä vuosi vuodelta palvelutarpeen kasvuun nähden ja kunnan toimintaympäristön muuttuessa henkilöstön rekrytointiin, osaamiseen, johtamiseen sekä työhyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota aina vain enemmän.

Kunnan henkilöstövoimavaroja ei pidä nähdä vain kustannusten kautta vaan sen kautta, mitä saadaan aikaan. Julkinen työ on Suomen tärkein sijoitus. Julkinen sektori tekee mahdolliseksi koko yhteiskunnan toiminnan, koska se pitää kansalaiset turvassa, terveenä ja toimintakykyisenä.

Kunnan henkilöstön tuottamat peruspalvelut antavat koulutuksen, osaamisen ja infrastruktuurin myös yritysten käyttöön. Julkisen sektorin tuottamat palvelut kannattelevat Suomea kaikkina aikoina. Tämä onnistuu, jos meillä on riittävästi osaavia ja hyvinvoivia tekijöitä, myös Nurmijärvellä.

Kiitos kunnan henkilöstölle tärkeästä ja tuloksellisesta työstä kuntalaisten hyväksi.

——————————————-

Harri Lepolahti: Arviointikertomuksesta

Tarkastuslautakunta tekee valtuuston kannalta eritäin tärkeää ja merkityksellistä työtä.

Lautakunta arvioi puolestamme, onko valtuustossa asettamamme tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Ovatko kunnanhallitus ja kunnan viranomaiset ja tytäryhteisöt onnistuneet valtuuston tahdon toteuttamisessa. Tehdäänkö meillä oikeita asioita ja oikealla tavalla.

Vaikka kyseessä on menneen, vuoden 2022, toiminnan arviointi, näen itse arviointityön hyödyt erityisesti siinä, että sillä on mahdollista ohjata päätöksentekoamme tulevaisuuden osalta. Valtuuston tulisikin mielestäni vielä enemmän hyödyntää tätä arvokasta ja valtuustoa palvelevaa työtä.

Vuoden 2022 arviointikertomuksessa tarkastuslautakunta toivoo, että kertomuksissa ja oman toiminnan arvioissa mitattavuuden mittareita selkiinnytettäisiin. Arviointikertomuksen perusteella on havaittavissa, että meillä on paljon hyviä tavoitteita ja niiden mukaista toimintaa. Aika monen tavoitteen osalta puuttuu kuitenkin mittarit, joten tavoitteiden toteutumista ei ole voinut seurata. Tämä on valtuuston syytä huomioida jatkossa.

Konsernipalvelujen tavoitteiden toteutumisesta:

Tavoite valmistellaan työllisyyspalvelujen kehittämiseksi ja uudistamiseksi työllisyyspalvelujen toimintamalli, joka tehostaa työllistymistä ja vähentää työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuja.

Tarkastuslautakunnan arvion mukaan ei voida päätellä, onko tavoite toteutunut.

• Tämän vuoden osavuosikatsauksesta voimme lukea, että työmarkkinatuen kuntaosuus on kasvanut ja loppuvuoden osalta on merkittävää ylityspainetta. Tällä perusteella katson, että tavoite ei ole ainakaan kaikilta osin toteutunut ja työllistämiseen on meidän edelleen panostettava.
• Tavoite valmistellaan osallistavan budjetoinnin uudistettu toimintamalli. Näin tehtiinkin ja arvio on, että tavoite on toteutunut. Osallistava budjetointi palasi pienen tauon jälkeen ohjelmaan. Itse näen, että tämä käytössä ollut malli, missä on valtuuston hyväksymä määräraha ja kuntalaiset voivat ehdottaa kohteita, on oikein hyvä malli. Kiitos valtuutettu Anttilalle.
• Tavoite työkyvyn johtaminen perustuen tiedolla johtamiseen ja selkeään johtamisjärjestelmään. Tavoitteena on, että työkyvyttömyyden kustannukset eivät kasva. Arvio: Työkyvyttömyyden kustannusten kasvun osalta tavoite ei ole toteutunut. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi selvästi vuonna 2022. Tämä kertoo siitä, että meidän on entistä paremmin huolehdittava meidän henkilöstövoimavaroista.

Sivistys- ja hyvinvointitoimialan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta:

• Huomio kiinnittyy siihen, että 6/7 tavoitteen osalta tarkastuslautakunta toteaa, että arviointia ei ole voinut tehdä. Joko mittari puuttuu tai arviointia muuten mahdoton tehdä.

Ympäristötoimialan toiminnallisista tavoitteista:

• Tavoite jatkamme aktiivista maahankintaa sekä turvaamme monipuolisen tontti- ja asuntotarjonnan kilpailukykyiseen hintaan ottaen huomioon olemassa olevat palvelut. Arvio: Tavoitteelle ei ole määritetty mittaria talousarviossa, joten tavoitteen toteutumista ei voida arvioida. Kyse kunnan kehittämisen kannalta aika merkittävästä asiasta, joten tavoitteen toteutumisen seuraaminen pitäisi saada kuntoon.
• Tavoite kunta aktiivisesti varmistaa riittävän ja tarkoituksenmukaisen tonttivarannon varmistamisen maankäytön tavoiteohjelman mukaisesti yritysten tarpeisiin. Arvio: Tavoite ei ole toteutunut. Tarkastuslautakunta toteaa, että ilman merkittävää resurssien lisäämistä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Tämäkin erittäin keskeinen tavoite kunnan tulevaisuuden kannalta, joten valtuuston on huolehdittava resursseista, jos haluamme riittävän tonttivarannon.

Elinkeinoelämän tarpeisiin liittyen tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomioita myös siihen, voisiko yritysviestintään liittyen asettaa tavoitteita. Tarkastuslautakunta pohti, voisiko yrityspalveluiden kävijämääriä ja yritystonttikyselyjä seurata muiden kävijämäärien ohella.

Olemme pohtineet, mikä merkitys yrityksillä ja työpaikkaomavaraisuudella on kunnan elinvoiman ja talouden kehityksen osalta. Aika yleisesti katsotaan, että kunnan elinvoimaisuus on paljon riippuvainen sen alueella olevista menestyvistä yrityksistä.

Näemme, että mitä enemmän Nurmijärvellä on yrityksiä, sitä enemmän meillä on palveluja, hyvinvointia, työpaikkoja, verotuloja ja elinvoimaa. Tällä hetkellä uusia yrityksiä syntyy ja muuttaa kuntaan turhan harvakseltaan. Etujemme mukaista on kiinnittää tähän asiaan jatkossa enemmän huomiota.

Sama henkilöstöresursseihin liittyvä haaste, mikä mainitaan tuolla maankäytön puolella, koskee arviointikertomuksen mukaan myös investointien toteuttamista. Arviointikertomuksessa mainitaan, että henkilöstön saatavuusongelmat voivat johtaa siihen, että suunniteltuja investointeja joudutaan siirtämään eteenpäin.

Kiitos tarkastuslautakunnalle hyvästä työstä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus lisää merkittävästi valtuuston mahdollisuuksia arvioida kunnan toimintaa ja sen tuloksellisuutta. Meidän onkin syytä ottaa seuraavassa talousarviossa huomioon tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämät havainnot, esitykset ja kehittämisehdotukset.

Arviointikertomus toteuttaa myös hyvin kuntalaisten tiedonsaantia kunnanvaltuuston asettamista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista ja niiden saavuttamisesta.

Asialista https://nurmijarvi10.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2023562

Kunnan uutinen https://www.nurmijarvi.fi/valtuusto-valitsi-kunnanhallituksen-puheenjohtajaksi-virpi-radyn-ja-valtuuston-puheenjohtajana-jatkaa-kallepekka-toivonen-lue-valtuuston-paatokset-31-5-2023/