Nurmijärven kunnanvaltuuston 15.11.2023 kokous alkoi klo 13 ja päättyi klo 21. Paljon puhetta ja äänestyksiä. Monia sairastumisia ja varavaltuutettuja kokouksessa.
Kootusti keskeisimmät
- Valtuusto hyväksyi talousarvion 2024 & suunnitelmat vuosille 2025–2026, joihin oli sisällytetty jo lukuisat aiemmin käsitellyt ja äänestetyt Nuuka-leikkaukset.
- Samoin hyväksyttiin osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023 ja talousarviomuutokset kuluvan vuoden talousarvioon – tälle vuodelle ennakoidaan 19 Me ylijäämää.
- Valtuusto päätti maltillisesta veronkorotuksesta useiden äänestysten jälkeen: rahoituspohjaa tarvitaan erittäin suuriin koulu- ja päiväkoti-investointeihin. Pientä ylijäämää tavoitellaan tuleville vuosille.
- Lisäksi hyväksyttiin Nurmijärven kestävän kasvun -ohjelman (NUUKA) ohjelman lisälinjaukset ja pääosa leikkausehdotuksista. Leikkurilta säästyi vuoroasuvan lapsen koulukuljetus molemmista kodeistaan. Tämän leikkauksen poistamisesta Nuuka-listalta olivat ehdottaneet SDP-ryhmä ja Ps-ryhmä: 16 jaa – 27 ei, tyhjää 6, poissa 2 (EI-äänin koulukuljetusleikkausta ei tehdä)
- Nuuka-leikkurilta ei säästynyt alkuluokkatoimintakaan, josta keskustelujen ja täpärän äänestyksen perusteella päätettiin luopua: 24 jaa – 23 ei – 3 tyhjää – 1 poissa. Kunnanhallituksen pohjaesitys oli, että alkuluokkatoiminnasta luovutaan eli tuo 24 jaa-ääntä.
- Nuuka-leikkuriin joutui myös valtuustoaloite varhaiskasvatuksen henkilöstön vaaterahasta (SDP-ryhmän aloite), jota asiaa valmistellut sivistyslautakunta oli ehdottanut hyväksyttäväksi: 29 jaa – 19 ei, 1 tyhjä, 2 poissa, eli jaa-äänet oli kunnanhallituksen pohjaesitys, ettei vaaterahaa varata.
- Talousarvioon sisältyi ehdotus lakkauttaa liikunnanohjaajan vakanssi: SDP-ryhmän ehdotuksesta sitä ei tehty ja vakanssille lisättiin palkkarahat budjettiin (28/23). Lisäksi säilytettiin perheiden ns.olohuonetoiminnan koordinaattorin palkkarahat budjetissa. Tosin hyvin monista ennaltaehkäisevistä toiminnoista ja avustuksista oli jo aiemmin valtuustossa Nuuka-päätöksillä leikattu.
Kunnan tiedotteessa kokouksen päätöksistä https://www.nurmijarvi.fi/valtuusto-paatti-ensi-vuoden-talousarviosta-uusi-veroprosentti-75/





——————————–
Kestävän kasvun ohjelma Nuuka: SDP-ryhmäpuhe Sirkka Rousu
Nyt meille tarjotaan Nuuka-buffet-pöytää, josta kaikki tarjolle valitut on pakko valita, vaikka ei ole tietoa miten tarjolla olevat tulevat vaikuttamaan olotilaan. Tämän näytelmän on meille kattanut Nuuka-ryhmää johtanut Arto Hägg (kok), ja meidän kaikkien tulee valita mitä tarjolle on laitettu.
Keskitymme kiusaamaan esimerkiksi vuoroasuvia eroperheitä ja heidän koululaisiaan epäämällä heiltä koulukuljetus molemmista tosiasiallisista kodeistaan. Tämä ei ole lapsen edun eikä perheen arjen kannalta mitenkään perusteltu. Kyse on vuonna 2024 noin 25 000 eurosta ja noin sadasta lapsesta. Mm. Orpon hallitusohjelmassa todetaan Työelämän tasa-arvon ja syrjinnän ehkäisyn tekstissä: ” Hallitus edistää vuoroasuvien lasten vanhempien tasaveroista asemaa turvaamalla arjen sujuvuuden kannalta välttämättömät palvelut, kuten selvittää koulukyytien saatavuutta molemmille vanhemmille.” – Lapsen koulunkäyntiä ei tule vaikeuttaa, vaikka kyse ei (vielä) ole lakisääteisestä lapsen oikeudesta. Leikataan väärästä paikasta.
Meillä maksetaan nyt noin 200 perheelle täysin vapaaehtoista ei-lakisääteistä kotihoidontuen kuntalisää, jonka maksamisella ei ole ohjausvaikutusta perheiden valinnoille, ja tämän kustannus on vuodessa yli 615 000 euroa. Tämä ei ole siltikään Nuuka-buffetin tarjonnassa.
Samoin leikkaamme ennaltaehkäisevästä hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä vahvistavasta toiminnasta, kun pitäisi tehdä juuri päinvastoin. Jo aiemmin on valtuustossa äänestetty Nuuka-leikkauksista moniin erityisesti ennaltaehkäiseviin toimintoihin kuten avustukset kulttuuri- ja nuorisojärjestöille, urheiluseuroille, opistoille, vähävaraisten järjestöjen tiloihin (kunnan rakennushistorian mukaan useimmat suojeltuja), allasavustus, Hyvä olo-kortti.
Ilman tukea, vähävaraisempien lasten harrastusmahdollisuudet loppuvat kohoavien maksujen johdosta. SDP-ryhmä ei ole myöskään kannattanut avoimen varhaiskasvatuksen vakanssien vähentämistä, eikä muitakaan heikennyksiä lasten ja nuorten toimintoihin tai henkilöstöön.
Nuuka-linjaus: Pidättäytyminen uusien liikuntapaikkojen rakentamisesta ei voi tarkoittaa sitä, että Kirkonkylän keskeneräinen liikuntapuisto tiputetaan kokonaan pois investointilistalta – jo aiemmin on sovittu, että kun Rajamäen ja Klaukkalan skate-alueet on rakennettu, tehdään skate-alue Kirkonkylään, josta jo on ollut toteutussuunnitelmat – tämäkin on tärkeää lasten ja nuorten liikunnan tukemista.
Nyt katetusta Nuuka-buffetin lisäpöydästä SDP-ryhmä esittää muutosta vuoroasuvan lapsen koulukuljetuksiin edelleen talousarvioon varattavaksi tarvittavat määrärahat.
Tulemme myös kannattamaan muita mahdollisia hyviä muutosesityksiä.


Talousarvio: SDP-ryhmäpuhe Sirkka Rousu
Kuten osavuosikatsauksessa lukee, tämän kuluvan vuoden tilinpäätöksen ennusteena on 19 Me ylijäämä – totutulla tavalla meillä on vuosittain maan ja kiinteistöjen myyntituloja, tänä vuonna toki poikkeuksellisen paljon. Talousarvion ja suunnitteluvuosien taloutta suunnitellaan myös lievästi ylijäämäisiksi.
Nyt loppuu velaksi eläminen, on usein kuultu sanonta erityisesti kokoomukselta. Tämänkaltaiseen velkaa vähentävään ajatukseen ei kuitenkaan ilm. uskota Nurmijärven oikeistopoliitikkojen toimesta, sillä mieluummin otetaan korkealla korolla uutta lainaa eikä vahvisteta rahoituspohjaa kuten kuntajohtajan talousarvioesityksessä hyvin perustellusti oli 0,5 % kuntaveron noston tavoite.
Verotus on kuitenkin oikeudenmukaisin tapa kohdentaa rahoituksen taakkaa asukkaille. Kunnanjohtajan esimerkissä 30 000 euron vuosituloon tulisi kuukaudessa reilun 9 euro lisää, ja 45 000 tuloilla reilun 15 euroa, ja 100 000 euron tuloilla noin 38 euroa kuukaudessa. – reilua ja oikeudenmukaista, kaikki osallistuvat. Veromme olisi edelleen kilpailukykyinen naapuriverrokkikuntiin.
Tätä verorahoitusta tarvitsemme suuriin koulu- ja päiväkoti-investointeihin – ne ovat pakollisia ja täysin välttämättömiä. Niitä varten joudumme joka tapauksessa ottamaan lisää lainaa, mutta ei niin paljon, mikäli tuloveroa hyvin maltillisesti nyt nostetaan kunnanjohtajan alkuperäisen esityksen mukaisesti. Tämä on vastuullista taloudenpitoa.
Talousarviokirjan liitteet ovat näiden maanmyynnin tulojen ja elinvoimamme kannalta erityisen merkityksellisiä.
Tonttiputkesta ei voi tulla tuloja, ellei meidän tuotantoresurssit ole kohdillaan, niin maanoston kuin kaavoituksen osalta. Liitteenä olevassa Asemakaavaohjelmassa on lukuisia kaavakohteita, joiden aikataulut on venähtäneet pitkälle myös niillä alueilla, jotka voitaisiin kaavamuutoksilla saada jo valmiin kunnallistekniikan ja tiestön varrelta tuottamaan meille nopeasti tuloa – nyt talousarvioon lisätty yksi määräaikainen asemakaavatyöntekijä on riittämätön panostus tähän. Samoin yleiskaavaprosesssit tuntuvat aina vain pidemmiltä.
Jokaiseen päätaajaman keskustaan laadittavat kehittämissuunnitelmat tulee myös toimeenpanna eli jalostaa tontit tuottamaan elinvoimaa ja tuloa – se vaatii myös asemakaavoitukseen ja elinkeinotoimeen resurssia.
Meidän tulisi keskittyä päättäjinä kunnan tulevaisuuden elinvoiman tuottamiseen. Meiltä puuttuu kyky luotsata kunnan kehittämistä esimerkiksi 10-20 vuoden päähän visioiden. Kestävä tulevaisuus ja talous ei synny laittomilla johtavien viranhaltijoiden palkkojen leikkaamisella, kuten Perussuomalaiset ehdottavat.
Nuuka-leikkaaminen on tullut jo tiensä päähän. Toimintoja toki aina voidaan kehittää ja prosesseja tehostaa, mutta ei kiusaamalla asukkaiden usein jo muutoinkin raskasta arjen pyöritystä. Näissäkin on kyse aina valinnoista, arvovalinnoista.
SDP:n valtuustoryhmä tulee esittämään kunnan tuloveroprosentin nostamista 0,5 % verran. Tulemme esittämään myös liikunnanohjaajan vakanssin säilyttämistä ja sille palkkarahat. Samoin olohuonetoiminnan koordinaattorin toimeen tulee varata palkkarahat, varhaiskasvatuksen henkilöstön vaaterahaa, vuoroasuvan koulukuljetuksiin rahat ja näiden em. rahoittamiseksi kotihoidontuen kuntalisän pienentämistä.
Liikunnanohjaajan vakanssi:
Kaikki mittarit asukkaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja toimintakyvystä ovat menneet heikompaan suuntaan kaikkien ikäryhmien osalta (mm. ylipaino, liikkumattomuus, kokemus jaksamisesta ja omasta hyvinvoinnista jne…), liikuntatoimesta on nipistetty jo aiemmin mm.liikuntatoimen päällikön vakanssi, talousarviokirjassa kuitenkin liikuntatoimen tehtävät ja tavoitteet ovat melkoiset olemassa olevaan henkilöstömäärään nähden.
Kohtaamispaikka-koordinaattorin vakanssille on säilytettävä palkkarahat ja vakanssi.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön vaateraha tulee varata budjettiin kuten sivistyslautakunta esitti vastauksessaan valtuustoaloitteeseen. Työnantaja osallistuu henkilöstönsä työvaatetukseen on yksi tekijä henkilöstön pitovoimassa. – erillinen puheenvuoro Harri Lepolahti (Sirkka puhui sen).
Vuoroasuvan lapsen koulukuljetuksiin varataan siihen tarvittava määräraha.
Kotihoidontuen kuntalisän pienentäminen: kuntalisällä ei ole ohjausvaikutusta vanhempien töihin palaamiseen vanhempainvapaan jälkeen, tutkimustietoa on lisän kielteisistä vaikutuksista. Pienentämällä kuntalisä 150 euroon/kk, saadaan rahoitus em. esityksiin tarvittaviin määrärahoihin. Vähennys kuntalisään olisi noin 154 000 euroa vuodessa. Kannattaa huomata, että jäljelle budjettiin jää vielä kuntalisään 461 000,- sekä yksityisen hoidon kuntalisään 214 000,- eli yhteensä 675 000 euroa. – erillinen puheenvuoro Jenni Sandberg
—————————–
Varhaiskasvatuksen henkilöstön vaateraha: SDP-ryhmän valtuustoaloite
Arvoisa Puheenjohtaja, Hyvät valtuutetut, viranhaltijat ja Hyvä Yleisö! – Harri Lepolahti
Varhaiskasvatuksen työntekijät tekevät vaativaa ja vastuullista työtä. He ovat ulkona säällä kuin säällä. Työvaatteet likaantuvat ja lähes jokapäiväinen pesu kuluttaa vaatteita. On suuri epäkohta, että varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaatetus on nykyisin kokonaan työntekijöiden itsensä kustannettavana. Vaatehankinnat on varhaiskasvatuksen työntekijöille valtava menoerä.
Kunnissa varhaiskasvatuksen työntekijöistä on kova kysyntä. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset arvostavat työnantajia, jotka tarjoavat asianmukaiset työskentelyolosuhteet ja edut. Sen johdosta moni kunta onkin jo tehnyt päätöksen tai valmistelee parhaillaan päätöstä vaaterahan maksamisesta.
Vaateraha varhaiskasvattajille on tasa-arvoa. Monella miesvaltaisella alalla työnantaja kustantaa ulkovaatteet. Vaaterahalla Nurmijärven kunta osoittaa arvostusta varhaiskasvattajien työtä kohtaan, tukee heidän työssä jaksamista ja viihtymistä sekä parantaa työvoiman saatavuutta.
Muutosesitys: SDP:n valtuustoryhmä esittää: 1) kunnanvaltuusto päättää sivistyslautakunnan esittämin perustein, että Nurmijärven kunnassa otetaan käyttöön varhaiskasvatuksen työntekijöiden vaateraha sekä 2) päättää todeta, ettei aloite anna aihetta muihin toimenpiteisiin ja valtuustoaloite todetaan loppuun käsitellyksi.
—————————————————
Kotihoidon tuen kuntalisä: Talousarvio s.43 avustukset Jenni Sandberg
Puheenjohtaja, valtuutetut ja muut kuulijat,
Olemme keskustelleet tänä vuonna monista mahdollisista säästökohteista kunnan talouden tasapainottamiseksi niin lautakunnissa, kunnanhallituksessa kuin täällä valtuustosalissa. Meillä on edelleen muutamia kuluja, avustuksia, jotka eivät ole lakisääteisiä, mutta joihin ei ole kajottu lainkaan. Tänään tässä salissa sekä tuoreimmassa kunnan omassa Listapalaveri -podcastissa on keskusteltu yhdestä tällaisesta eli kotihoidon tuen kuntalisästä.
Kelan kautta maksettava kotihoidon tuki on tarkoitettu mahdollistamaan lasten hoitaminen kotona, mikäli perhe näin valitsee. Kotihoidon tuki muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta sekä tulojen mukaan määräytyvästä hoitolisästä. Kotihoidon tuki kokonaisuudessaan on kunnan kustantamaa tukea perheille, vaikka tuki maksetaankin Kelan toimesta.
Hoitorahan ja hoitolisän lisäksi kunta voi maksaa kotihoidon tuen kuntalisää, joka on kunnan oma lisäavustus. Kuntaliiton viime vuonna tekemään selvitykseen vastanneista 251 kunnasta noin 21 % maksoi kuntalisää. Yleisesti ottaen kuntalisän maksaminen ei siis ole Suomen kunnissa yleisesti vakiintunut käytäntö, ja saman selvityksen mukaan lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2022 keskimäärin 165 euroa/kk.
Nurmijärvellä kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan pienelle osalle perheitä ja tuki on 200e/kk eli lisäavustus on meillä tällä hetkellä valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Lähialueillamme kuntalisää maksetaan Keravalla (100e/kk) sekä Tuusulassa ja Mäntsälässä (150e/kk). Pornaisissa, Järvenpäässä ja Hyvinkäällä ei makseta kotihoidontuen kuntalisää lainkaan (kahdessa jälkimmäisessä kuntalisä on lakkautettu jo 2015 ja 2016.)
Valtakunnallisena tavoitteena on nostaa varhaiskasvatukseen osallistumista, jolla lienee vaikutusta siihen, miten kotihoidontukea ylipäätään Suomessa kehitetään. Lasten kotihoidon tuen vaikutukset äiteihin ja lapsiin on selvitetty Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) kohtuullisen tuoreessa tutkimuksessa viime vuoden lopulla. Tutkimuksen mukaan lasten kotihoidon tuen vaikutukset ovat negatiivisia erityisesti äideille, mutta myös lapsille. Tämä vaikutus syntyy siitä, että kotihoidon tuki ei ole pelkästään tulonsiirto vaan myös ohjaa vanhempien päätöksiä pidempiin kotihoitojaksoihin ja pois työelämästä.
Kuntaliiton selvityksessä (niistä 52 kunnassa, joissa kuntalisää tuolloin maksettiin) lähes puolet vastaajista (44 %) arvioi, että kuntalisän maksamisella ei ole ollut vaikutusta varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään. Toisaalta olisi myös arvioitava ja huomioitava vaikutukset kunnan tuloverokertymään, mikäli varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä samanaikaisesti kasvaisi. Työssä käyvät vanhemmat tuovat enemmän verotuottoja kunnalle kuin mitä varhaiskasvatus kunnalle kustantaa.
Vaikeassa taloudellisessa tilanteessa Nurmijärvellä tulee voida tehdä tarkastelua myös tämän avustuksen kustannuksista, vaikka valtuustosalissa on tänään tuotu esille, että tukisumma on pysynyt samana vuosia ja että kunnassa on yli 20 vuotta tehty strateginen päätös tukea lasten kotihoitoa erillisellä kuntalisällä.
Kotihoidon tuen kuntalisä siirtyy vuoden vaihteessa myös Kelan maksamaksi, jolloin sitä maksetaan automaattisesti kaikille kriteerit täyttäville perheille – myös heille, joilla olisi tähän saakka ollut mahdollisuus sitä hakea mutta eivät ole kuntalisää kunnalta erikseen hakeneet. Maksajan muutoksen vuoksi kustannusten on arvioitu nousevan nykyisellä tukimäärällä edelleen 95 000 € vuosittain. Kotihoidon tuen kuntalisän piirissä on noin 200 perhettä.
SDP valtuustoryhmä esittää, että talousarviossa vähennetään sivistys- ja hyvinvointitoimialan avustuksia kokonaisuudessaan 134 000 euroa vuodelle 2024 sekä 154 000 € suunnitteluvuosille 2025 ja 2026. (talousarviokirjan s. 43, avustukset)
Nämä summat on tänään tarkistettu sivistysjohtajalta ja muodostuvat siitä, että kotihoidontuen kuntalisä pienennetään 150 euroon/kk ja samalla pienennetään sivistys- ja hyvinvointitoimialan varausta kotihoidontuen kuntalisän käytön lisääntymiseen samassa suhteessa. Tämän muutoksen jälkeenkin kotihoidon tuen kuntalisä on Nurmijärvellä edelleen mukana sivistys- ja hyvinvointitoimialan avustuksissa ja suuruudeltaan vastaava kuin Keski-Uudenmaalla niissä kunnissa, joissa kuntalisää maksetaan.
Kiitos.
———————————————————————
Poimintoja vuoden 2024 talousarviosta:
- Varhaiskasvatuksen palvelusetelimenot 2024 ovat yhteensä 7 314 100 euroa.
- Kotihoidontuen kuntalisän menot yhteensä 615 400 euroa
- Kotihoidontuen kuntalisän asiakasmäärä: lokakuussa 2023 oli 197 kuntalisän saajaa, 1.12. alkaen siirtyessä Kelan kautta maksettavaksi odotetaan saajien määrän lisääntyvän.
- Yksityisen hoidontuen kuntalisän menot yhteensä 214 130 euroa
- Yksityisen hoidontuen kuntalisän asiakasmäärä: lokakuussa 2023 oli 47 kuntalisän saajaa.
- Koulukuljetuskustannukset yhteensä 3 518 540 euroa (koulutuspalvelut 3 364 860 euroa, esiopetus 153 680 euroa)
Poiminta Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.2023
Tilikauden tuloksen ennakoidaan tilinpäätösennusteessa asettuvan 27,0 milj. euroon ja tilikauden ylijäämän arvioidaan asettuvan 19,0 milj. euroon, joka on 2,6 milj. euroa muutettua talousarviota positiivisempi.
Kunnan parantunut tulosennuste ei vaikuta lainanottotarpeisiin. Kunnan lainanottoennustetta pienennettiin 31,1 milj. euroa toisessa osavuosikatsauksessa ja edelleen investoinnit saadaan katettua tulorahoituksella ja kassavaroja pienentämällä. Kunnan talouden rahoitusjäämää kuvaava toiminnan ja investointien rahavirran arvioidaan asettuvan 30,7 milj. euroon, joka on poikkeuksellisesta vuodesta johtuen 36,9 milj. euroa vuoden 2022 tilinpäätöstä vahvempi. Lainakannan ennakoidaan edelleen pienentyvän kertaluonteisista tuloista johtuen 31,1 milj. euroa. Ennusteen mukaan lainakanta asettuisi vuoden lopussa 196,8 milj. euroon. Tulevina vuosina kunnan rahoitusjäämä tulee taas kasvamaan, joka johtaa lainakannan nopeaan kasvuun.
Kokouksesta raportoi Sirkka Rousu, valtuustoryhmän puheenjohtaja