SDP-valtuustoryhmän lisäykset sitoviksi tavoitteiksi hyväksyttiin yksimielisesti. Jätimme myös perheitä koskevan valtuustoaloitteen.

Etusivu,Toiminta

Nurmijärven valtuusto kokoontui 17.11.2021 talousarviokokoukseen omaan valtuustosaliin, mutta joulukuun kokous pidetään jälleen etäkokouksena – koronapandemia on kiihtynyt. Kokous kesti yli kahdeksan tuntia.

Talousarvio hyväksyttiin lähes hallituksen esityksen mukaisena. Määrärahoihin tehtiin äänestyksissä vain kolme muutosta: Klaukkalan tien hoitoluokan nostamiseen 50 000e (artikkelikuvassa äänestys 44/7) ja kiinteistöjen vartioinnin parannuksiin lisättiin 25 000e, investointeihin lisättiin 100 000e erityisesti Klaukkalan keskustan ympäristön siistimiseen – huolto- ja korjausvelkaa on Klaukkalan keskustassa paljon, samoin muissa taajamissa.

Valtuusto ohjaa ja linjaa toimintaa määrärahoilla sekä tavoitteilla. Tavoitekirjauksilla saadaan asiat virkakoneistossa työn alle ja myös raportit, miten tavoitteissa on edetty. SDP-ryhmän aloitteesta valtuusto hyväksyi yksimielisesti neljä lisäystä sitoviin toiminnallisiin tavoitteisiin ensi vuodelle.

Valtuuston maanantaisella kyselytunnilla olimme jo varmistaneet, että nyt talousarviossa olevilla määrärahoilla ja toimilla kyetään huolehtimaan lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä oppimisesta – tästä kannoimme huolta jo syyskuun kokouksessa, jolloin esityksestämme hyväksyttiin ponsi, joka ilmaisi valtuuston tahdon talousarvion valmisteluun nuorten hyvinvointityöstä.  

Jätimme kokouksessa myös SDP-ryhmän valtuustoaloitteen: se kohdistui perheiden tilanteen, toiveiden ja tarpeiden selvittämiseen – aloitetekstin löydät uutisen lopusta. Edistämme Hyvän elämän kunta -vaaliohjelmamme tavoitteita koko vaalikauden ajan suunnitelmallisesti.

Lisäykset sitoviksi tavoitteiksi kohdentuivat nyt ikäihmisiin, kuntalaisten osallistumismahdollisuuksiin sekä työllisyyspalveluihin

  • Valmistellaan toimintaohjelma ikääntyvien asukkaiden asumisen, palvelut ja yhteisöllisyyden yhdistävistä ratkaisuista yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa. Mittari: Toimintaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma on valmis vuoden 2022 loppuun mennessä.   
  • Valmistellaan ikäihmisten ehkäisevän toimintakeskuksen – esimerkiksi olohuonetyyppinen, erilaista aktivoivaa, omaehtoista ja myös ohjattua toimintakykyä, hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävää, sekä toiminnallinen verkosto – toimintamalli yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Mittari: Toimintamallikuvaus ja sen toimeenpanosuunnitelma on laadittu vuoden 2022 loppuun mennessä.
  • Valmistellaan työllisyyspalvelujen kehittämiseksi ja uudistamiseksi työllisyyspalvelujen toimintamalli, joka tehostaa työllistymistä ja vähentää työmarkkinatuen kuntaosuuden maksuja. Toimintamallissa varaudutaan myös työllisyyspalvelujen mahdolliseen siirtymiseen kuntien tehtäväksi. Toimintamallin pohjalta laaditaan toimeenpanosuunnitelma. Mittari: Toimintamalli on valmis syksyyn 2022 mennessä
  • Valmistellaan osallistavan budjetoinnin uudistettu toimintamalli, joka sisältää myös toimia, joilla vahvistetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kunnan talouteen muutoinkin. Mittari: Uudistettu toimintamalli on laadittu ja otetaan käyttöön viimeistään 2023.

Työllisyyspalvelujen laadusta ja kustannuksista esitimme huolemme muille valtuustoryhmille ennen kokousta pidetyssä ryhmien puheenjohtajien palaverissa – yhdessä totesimme, että työllistettyjen määrää tulee saada nostettua ja kunnan maksuosuutta pienennettyä (maksut ovat jo yli kaksi miljoonaa euroa vuodessa). Sovimme, että SDP-ryhmä valmistelee sitovan tavoitteen tekstilisäyksen yhteisenä kantana.

Ikääntyvien asumisen, palvelujen ja yhteisöllisyyden ratkaisut sekä ikääntyvien ehkäisevän toiminnan kehittäminen linkittyvät myös 18.11.2021 Keusoten valtuustossa hyväksyttyyn palvelujen verkoston toimeenpanosuunnitelman ratkaisuihin vuosille 2022-2024: kunta vastaa väestönsä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, yhteistyössä Keusoten kanssa. Kunnan kaavoituksen ja asuntopolitiikan kautta voidaan tukea ikääntyvien asukkaiden toimintakykyä. Kunnan ja hyvinvointialueen yhteisellä toiminnalla varmistetaan ihmisten hyvinvointia kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.  

Valtuusto sai myös vastauksen keväällä jättämäämme valtuustoaloitteeseen kunnan toimien suunnitelman laatimisesta koronan jälkihoitoon (koronaexit). Kunnan laatima suunnitelma oli kattava ja monipuolinen.

Valtuusto palautti uudelleen valmisteltavaksi Rajamäen koulukampuksen hankkeen toteuttamislinjaukset. Äänestystulos oli 29 palautuksen ja 22 nyt tehdyn esityksen hyväksymisen kannalla.

Kokouksen alussa valtuusto piti hiljaisen hetken SDP-ryhmän valtuutettu Minnamari Siitosen menehtymisen johdosta. Puheenjohtaja Kallepekka Toivonen kuvasi Minnamaria puheessaan. Valtuuston jäsenet allekirjoittivat myös suruadressin hänen omaisilleen.

Varsinaisena valtuutettuna aloitti Maria Luoma, ja ryhmän seitsemäntenä varavaltuutettuna Karola Baran. Minnamarin jättämälle paikalle hyvinvointilautakuntaan valittiin Tommi Aura Kirkonkylästä.

Maria Luoma aloitti varsinaisena valtuutettuna, vierellä Jerry Latva, ja takana varavaltuutettu Kerttu Martinsaari selaa sähköistä asialistaa tabletilla.

Valtuustoaloitteemme 17.11.2021 perheitä koskien

Millainen kokonaiskäsitys ja tietopohja meillä on Nurmijärvellä asuvien lasten, nuorten ja perheiden tilanteesta, toiveista ja tarpeista? Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä, palvelujen järjestämisessä ja niiden kohdentamisessa sekä tulevaisuuden elinvoiman vahvistamisessa tarvitaan monenlaista tietoa pitkittäiskehityksestä sekä nykytilanteesta.

Tietoa voidaan myös kysyä lapsilta, nuorilta, vanhemmilta ja myös perheen perustamisikäisiltä aikuistuvilta nuorilta. Mitä tiedämme esimerkiksi kuntamme lapsiperheiden taloudesta? Tutkimuksista tiedämme, että köyhyys vaikuttaa haitallisella tavalla lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen. Köyhyys jättää myös jäljen lapseen: lapsuudessa koetulla köyhyydellä on havaittu olevan yhteys heikompaan työmarkkina-asemaan ja hyvinvointiin aikuisuudessa. Yksinhuoltaja- ja maahanmuuttajaperheiden tilanne on Suomessa erityisen huolestuttava ja vaatisi huomiota. Millaista taloudellista köyhyyttä nurmijärveläisten perheissä lapsilla ja nuorilla on? Kuinka paljon köyhiksi määriteltäviä perheitä meillä on?

Myös arjen kiireet, työelämän paineet ja odotukset näkyvät perheiden elämässä – millaisena nämä näyttäytyvät nurmijärveläisten perheissä? Ja toisaalta, millaisena perheet näkevät esimerkiksi tulevaisuutensa?

Aloite: Ehdotamme, että kunta laatii perheitä koskevan kokonaisvaltaisen selvityksen. Sen valmistelussa voisi tehdä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa esimerkiksi useamman opiskelijan opinnäytetöistä voisi muodostua Perhe-tutkimuksen tiimi. Näin kehitystä ja tilannetta pysyttäisiin monesta näkökulmasta tietoa tuottaen analysoimaan ja tekemään myös tiedon pohjalta tarpeellisia kehitysehdotuksia

SDP:n valtuustoryhmä ja muut mahdolliset allekirjoittajat

—————————————————

Kokouksesta raportoi Sirkka Rousu, valtuustoryhmän puheenjohtaja