Nurmijärven Demarien kunnallisjärjestö avaa jäsenille mahdollisuuden ilmoittautua ehdolle aluevaaleihin.

23.1.2022 pidettävissä vaaleissa valitaan valtuutetut hyvinvointialueen ylimpään päätöksentekoelimeen, aluevaltuustoon. Meidän hyvinvointialueemme on Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, ja sen väestöalue muodostuu meille tutusta Keusoten kuuden kunnan alueesta: Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. Asukkaita alueellamme on noin 200 000. Olisi hienoa, että hyvinvointialueen valtuustossa olisi myös nurmijärveläisiä sos.dem.valtuutettuja.  

Tervetuloa ehdokkaaksi: Ota yhteyttä kunnallisjärjestön puheenjohtajaan: Harri Lepolahti puh. 045-6972003, viimeistään 15.9.2021 mennessä.

Mikä on hyvinvointialue?

Hyvinvointialueet ovat itsehallinnollisia alueita, jotka vastaavat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että pelastustoimen järjestämisestä. Hyvinvointialueiden rahoitus perustuu aluksi pääosin valtion kautta kanavoituun rahoitukseen – kuntien kuntaveron tuotosta valtio lohkaisee kunnilta pois vajaat 13 % hyvinvointialueen rahoitukseen. Hyvinvointialueiden verotusoikeutta selvitetään parlamentaarisesti.

Mistä aluevaaleissa äänestetään?

Hyvinvointialueiden asukkailla on äänioikeus aluevaaleissa, jossa valitaan valtuutetut hyvinvointialueen ylimpään päätöksentekoelimeen, aluevaltuustoon. Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja vaaleissa on yhtäläinen äänioikeus. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.

Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua. Ensimmäisissä aluevaaleissa valitaan kuitenkin nämä vähimmäismäärät valtuutettuja.

Kenellä on vastuu palveluiden järjestämisestä hyvinvointialueilla?

Vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Kuntien vastuulla säilyy asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tiivis yhteistyö kuntien ja hyvinvointialueiden kanssa on tärkeää.

Julkinen sektori säilyy palvelujen järjestäjänä ja pääasiallisena tuottajana. Yksityiset toimijat ja kolmas sektori täydentävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Järjestöjen roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä vahvistetaan ja järjestöjen mahdollisuus tuottaa palveluita turvataan.

Erityistason palvelujen turvaamiseksi muodostetaan Suomeen viisi yhteistoiminta-aluetta. Alueet pohjautuvat voimassaoleviin erityisvastuualueisiin (erva) eli yliopistollisten sairaaloiden vastuualueisiin. Mahdollisuus käyttää sosiaali- ja terveyspalveluita yli maakuntarajojen säilytetään.

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen, ICT-valmistelu ja muu sote-kehittämistyön rahoitus turvataan siirtymävaiheen aikana.

Miten uudistus vaikuttaa kuntiin?

Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen. Se vaikuttaa muun muassa kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön.

Kuntasektorin (kunnat ja kuntayhtymät) työntekijämäärä vähentyy merkittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu.

Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Pitkällä aikavälillä oleellisin kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.

Kunnilta ja kuntayhtymiltä siirtyviä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämistä varten Suomeen perustetaan 21 uutta itsehallinnollista hyvinvointialuetta. Ne ottavat järjestämistehtävät vastaan vuodesta 2023 alkaen, jolloin meidän Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän toiminta päättyy 31.12.2022.

Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan, eikä se kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Lisäksi uusi HUS-yhtymä järjestää laissa erikseen säädetyt tai Uudellamaalla erikseen sovitut vaativan erikoissairaanhoidon toiminnot.

Lisätietoja vaaleista löytyy mm. puolueen sivuilta: https://uusimaa.sdp.fi/uudenmaan-hyvinvointialueet/

Hyvinvointialueista ja niiden valmistelusta mm. Sote-uudistus nettisivuilta https://soteuudistus.fi/hyvinvointialueet

Materiaaleissa mm. esitysdioja https://soteuudistus.fi/materiaalit

Jos haluat lisätietoa hyvinvointialueeksi muuttuvasta Keski-Uudenmaan soten toiminnasta, lisätietoa voit kysellä Sirkka Rousu, etunimi.sukunimi@kolumbus.fi -hän toimi 2017-2021 kaudella Keusoten hallituksessa, valtuustossa ja yksilöasioiden jaostossa, ja jatkaa 1.8.2021 alkaen Keusoten valtuuston 1.varapuheenjohtajana sekä hyvinvointialuetta valmistelevan poliittisen ohjausryhmän 1.varapuheenjohtajana.

Keusoten sivut: https://www.keski-uudenmaansote.fi/